Luovuutta etsimässä

Tälläiset sadepäivät ovat omiaan luomaan luovaa ja synkkää tunnelmaa. En ole kirjottanut varmaan mitään pidempää yli viiteen vuoteen. Oikeastaan koko sinä aikana, kun Onni on ollut olemassa eli aika lähentelee varmaan seitsemää vuotta. Tässä kohtaa tuleekin semmoinen tunne, että "osaanko edes kirjoittaa?". "Osaanko kirjoittaa enää kuivan asiallisia tekstejä ja tiedonantoja?" "Vai osaisinko kirjoitaa vielä jotakin muuta?"

Haluaisin löytää osan siitä luovuudesta, jota minulla oli 10 vuotta sitten. Ehkä se on vaan piilossa, ehkä se ei ole kadonnut. Kuopiossa asuessani monesti istuin kahvilassa ja kirjoitin. Se oli vapauttavaa. Kuopion Coffee House oli toinen olohuone ja rentouttava paikka työpäivän jälkeen. Nyt istun kahvilassa simuloimassa sitä tunnetta ja olotilaa, minkä kirjoittamiseen tarvitsen. Kahvila Moliendokin Kotkassa tuntuu toimivan, mutta täältä puuttuu se hälinä ja puheensorina, mikä Kuopiossa oli. Olin yksin keskellä ihmispaljoutta, siitä tunteesta nautin. Tavallaan tietää, että jokainen ympärillä oleva ihminen on mahdollisuus uuteen tarinaan. "Tuo nainen tuolla voi olla uusi ystäväsi ja hei tuo mies tuolla voi olla uusi työkaverisi. Niin ja tuo lapsi tuolla voi olla Onnin tuleva kaveri.."

Täydellistä hiljaisuutta ja rauhaa etsiessä menen keskelle luontoa, mieluiten metsää. Metsä ja sen puut ovat aina puhutelleet. Karu erämaakin on hieno, mutta minä tarvitsen ne suuret vakaat puut, joissa asuu rauha.

Löysin pari vuotta sitten uudestaan liikunnan ilon. Nyt minusta tuntuu, että olen menettämässä siitä osan. Onneksi tiedän, että esim. suunnistuksen jälkeen tunnen olevani elossa tai rankan treenin jälkeen. Mutta juttu onkin se aloittaminen ja lähteminen. Tästä syystä olen koko ajan vakuuttuneempi, että treenikaveri, joka kanssa sovit treenistä on minulle tärkeä pitkän tähtäimen onnistumiseen. Itselleen voi aina keksiä tekosyitä, mutta kaverille se on jo huomattavasti haastavampaa. Ja silloin se lyhyt kuulumisten vaihtokin ennen tai jälkeen treenin on tärkeä osa kokonaisuutta.

Tähän loppuun avaan vielä blogin nimen merkitystä. Minusta omasta elämästä pitää olla vahva ote. Samalla se tarkoittaa osin myös sitä, että kalliolla täytyy olla hyvä ote, mistä pitää vahvasti kiinni.