Onnellinen metsänneito, johon halko osui

Tänään tuntuu, että kesä on ohi ja syksy on tullut. Pidän kyllä syyssateista ja takkatulesta. Kylmä ja viima on syksyssä pahinta. Tätä syksyä ei onneksi tarvikkaan kohdata yksin.. joskus tapahtuu asioita, kun vähiten odottaa. Välillä kolahtaa kuin halko päähän.. Seuraavassa runossa on oikeaa sävyä:

Armotonta kaipausta,

hihitystä hirveä määrä,

siinä menee sekaisin

oikea ja väärä.

Katoaa kenkä ja paita

ja hampaasta paikka,

sukkasillani juoksen perässäsi,

kaupunkiin asti vaikka.
Eppu Nuotio

Kerkesin kesän aikana osallistua myös Salpapolun kätköttämiseen ja kolusin minulle uusia ja vanhoja bunkkereita. Minulla piti olla paljon aikaa, mutta toisin kävi. Pitikin tehdä kaikkea pöljää ja vähemmän pöljää. Pahinta minulle onkin se, että ei ole mitään tekemistä ja nukkua kerkeää sitten joskus hamassa tulevaisuudessa. Kuolema kuittaa univelat vai miten sen meni..

Keväällä päätin myös, että haluan oikeat kuvaukset metsässä/luonnossa "metsänneito-hengessä". Tämä oli 35-vuotislahja minulle itselleni. Eilen oli kuvaukset, jotka onnistuivat paremmin kuin hyvin. Lopullisen tuloksen näen vasta parin viikon päästä, mutta jo ensimmäiset saamani kuvat ovat loistavia. En voi kuin suositella Eeva Kauppilaa stailaamaan ja kuvaamaan, jos haluaa jotain tuollaista. Tai yleensäkin kuvaajan, joka kuuntelee toiveita ja sparraa niitä.

Pääsi minun telttanikin tänä keväänä reissuun: se kävi Jyväskylässä ja Kuopiossa sekä lähimetsässä. On se vaan mainio kesämökki. Suurimman haasteen teltan pystytykseen aiheutti Nokialla ollut laavu, mutta sekin ratkesi pystyttämällä teltta laavun sisään.

Tähän maastoon piti teltta Nokialla pystyttää..

Tuonne se teltta Nokialla päätyi.

Kesän aikana minusta tuli monta hyvää muistokuvaa, ja tarkoituksella käytiin myös ottamassa pari kuvaa "ihan pellollakin".

Kuva: Jani Hellberg

Nyt syksyä kohden toiveikkain mielin, toiveena voittaa onnen taustalla olevat muihin asioihin liittyvät vaikeudet. Kirjoitan niistä, kun illat pitenevät.  Olisi varmasti helpompaa, jos mieli ei olisi niin pohtiva ja herkkä. Se on samalla vahvuus ja heikkous, ja osa minua.