maanantai 16. toukokuuta 2016

Virtaa luonnosta

Välillä on semmoinen olo, että tekisi vain mieli ottaa teltta ja kadota pariksi päiväksi.. Olla välittämättä mistään mitää paitsi itsestä ja ympäröivästä luonnosta. Katsella puron solinaa ja kuunnella tuulen henkäystä. Antaa tulen tehdä nuotiossa omia hienoja kuvioitaan ja rauhoittaa mieltä.



Kymmenen vuotta sitten se oli noin 10 minuuttia ja rinkka oli retkivalmis. Nykyään olen organisoinut tavarat liian tehokkaasti ympäri kämppää, joten joudun niitä vähän joka puolelta etsimään. Lisäksi on aina on vähän eripakkaus: lähteekö ilman poikaa vai pojan kanssa eli kuinka paljon voi oikeastaan olla omia tavaroita pojan vaatteiden ja makuupussin lisäksi jne. Muuttujia on nykyään enemmän.


Harrastuksissa kuten retkeilyssäkin on aina semmoinen hauska juttu, että jotain aina puuttuu. Jos sinulla sattuu olemaan "kaikki" niin sitten hukkaat jotakin olennaista, kuten otsalampun tai lempimettähousut repeävät. Tarvikevarasto huutaa päivitystä, välillä kyllä ihan turhuuksiakin. Mutta turhuudet ovat usein retkeilijälle tärkeitä, vaikka kaveri niille saattaakin nauraa. Retkityynyäkään en kaivannut ennen kuin vahingossa satuin saamaan lahjaksi ja nyt siitä ei haluaisi missään nimessä luopua. Osasyynä tosin saattaa olla myös iän tuoma mukavuudenhalu.


Vaikka äiti haluaa metsään, niin poika ei tai ainakaan telttailemaan. Kysyin tällä viikolla, että mentäisiinkö telttailemaan niin vastaus oli "vahva EI". Perusteluna, että siellä ei ole nettiä. Niin on ja ei, mutta mitä sanoo somettajaäiti tässä kohtaa pojalleen? Tämä kyseinen jättää vastamaamatta, koska kysymys on monisyinen tai ainakin vastaus siihen. Välillähän on "nettiä" enemmän ja vähemmän, ja välillä ei ollenkaan, riippuu missä metsässä ollaan. Pitääköhän äidin ostaa lisää varavirtaa, että pääsee metsään / telttailemaan.. Tällä viimeisellä kommentilla kerään varmasti säkillisen "huono äiti" -pisteitä. Todellisuudessa tilanne on onneksi sen luonteinen, että luonnon helmassa ollessa Onni ei malta pelata niin paljon kuin kotioloissa, luonto kutsuu tutkimaan. Mutta äidin eikä pojan retkestä tule onnistunutta, jos lähtökohta jommalla kummalla osapuolella on negatiivinen. Lopputulos pitkällä juoksulla lienee parempi, jos äiti hankkii lisää varavirtaa ja hyväksyy pienet annokset pelaamista myös luonnonhelmassa.



Kai se kohta metsään mentävä.. Kesämökkinikin eli teltta jo kaipailisikin tuuletusta talven jäljiltä. Laavut järven tai lammen rannalla ovat parhaita yöpymispaikkoja. Onneksi sellaisia laavupaikkoja löytyy paljon täältä tuhansien järvien maasta. Monta hienossa paikassa olevaa laavua on tullut vastaan kiipeily- ja vaellusreissuilla sekä geokätköjä etsiessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit hyväksytään ennen julkaisua. Kiitos kommentoimisesta!